Mikä elämässä on oikein ja väärin?
Oikealla olkapäälläni istuu valkoinen olento, joka jakelee hurskaita neuvojaan siitä, miten minun pitäisi elämäni elää, jotta olisin hyvä ihminen.
Vasemmalla olkapäälläni taas kuiskuttelee musta piru omia houkutuksiaan elämän ihanuuksista.
Koko elämäni on ollut näiden kahden tahon kamppailua herruudesta.
Entisaikoina isot paheet julistettiin perisynneiksi. Kaikki ihmisen tekemä pahuus, varkaudet, murhat ja muut kieroudet juontuivat näistä seitsemästä kuolemansynnistä
1) Ylpeys (turhamaisuus)
2) Kateus
3) Viha
4) Laiskuus
5) Ahneus
6) Ylensyönti
7) Himo
Tunnustan heikkouteni ja tunnistan itsessäni vahvasti jokaisen kuolemansynnin läsnäolon. Olen ylpeä ja turhamainen ihminen. Lisäksi kadehdin parempiosaisia ja tunnen syvää vihaa niitä kohtaan, jotka ovat kohdelleet minua huonosti. Laiskuuttani en tee asioita, jotka eivät minua kiinnosta mutta ahnehdin mielenkiintoisia asioita, tavaroita ja ihmisiä. Rakastan hyvää ruokaa ja juomaa. Tunnustan myös himoitsevani milloin mitäkin.
Seitsemän kuolemansynnin joukkoon ei kylläkään ole mahtunut sellaisia paheita, kuten välinpitämättömyys, tunteettomuus, itsekkyys ja julmuus toisia kohtaan. Mitä näiden paheiden puuttuminen listalta kertoo (entisaikojen) ihmisistä ja arvoista?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti