Ja vähän rakkaudestakin...

Viime aikoina on tullut kirjoiteltua vähän aiheesta ja aiheen vierestäkin. Ja kuten viisaat blogivelhot ovat osuvasti todenneet; älä kirjoita, jos sinulla ei ole mitään sanottavaa. Hmmm....

Tällä kertaa aiheena on proosallisesti rakkaus ja tämä vain siitä syystä, että kyseenä oleva outo olio lehahti jälleen kerran niin kovin läheltä. Lehanti ja lensi ohi, jälleen kerran. Tuo tapaus jäi vaivaamaan sen verran, että jäin pohtimaan rakkauden syvintä olemusta; eli siis sitä,
Mitä rakkaus oikeastaan on?

Aikani pohdittuani totesin, että minulla ei ole siihen oikeaa eikä edes kovin järkevää vastausta.

Rakkaus ei voi olla omistushalua, mustasukkaisuutta, epävarmuutta eikä suurta tuskaa kun rakkain on pois tai paikalla. Mutta ei rakkaus ole ystävyyttäkään, suurta veljeyttä ja yhteenkuuluvaisuuden tunnettakaan. Eikö?
Ei toisen hyväksikäyttöä, alistamista, pahoinpitelyä, ei valtataistelua, eihän?

Mitä rakkaus sitten on?

Aihetta pohtimaan jääden...

Huorat eivät suutele suulle

"Älä tee näin sosiaalisessa mediassa top 5"

Digitaalinen Jalanjälki on vastikään julkaistu media-alan opas, jonka kirjoittajat Riku Vassinen, konseptisuunnittelija ja Antti Isokangas, toimittaja pyrkivät kirjassaan avaamaan yrityksen tietä sosiaalisessa mediassa. "Jos google ei löydä sinua, et ole olemassa!" on kirjan avainsanoma.

Kirjan kirjoittajien mukaan sosiaalisen median viisi kuolemansyntiä ovat:

"1. Älä kirjoita blogia, jos sinulla ei ole mitään sanottavaa.
2. Vaikka kaikki kaverisikin ovat Facebookissa, se ei tarkoita sitä, että
sinun brändiäsi kaivataan siellä.
3. Älä kommentoi keskusteluja, jos pelkäät saavasi negatiivisia kommentteja.
4. Jos ainoa syysi hyödyntää sosiaalista mediaa on ilmaisuus, tulet epäonnistumaan.
5. Älä jalkaudu yhteisöihin, jollet halua pelata niiden säännöillä."

Trendikkäästä hiilijalanjäljestä on siirrytty digitaalisen jalanjäljen muokkaamiseen, nyt kuitenkin tavoitteena lisätä digitaalista näkyvyttä sosiaalisessa mediassa.

Digitaalinen aikakausi on ajanjaksonsa alkutaipaleella. Opettelemme pelisääntöjä, kärsimme lastentaudeista, opimme yrityksen ja erehdyksen kautta, ja toivon mukaan vain toisten tekeminä.

Digitaalinen maailma avaa äärettömät mahdollisuudet uudenlaiseen tapaan kommunikoida ympäristön kanssa. Ongelmia syntyy palvelun sisällön laadun määrittämisessä. Miten erotat aidon ja epäaidon palveluntuottajan? Mistä osaat erottaa, saatko todellista vastinetta rahallesi vai oletko sosiaalisessa mediassa tekemisissä vain halpahintaisten palveluntarjoajien kanssa?

Saisinko sikarin, kiitos?

Mikä elämässä on oikein ja väärin?

Oikealla olkapäälläni istuu valkoinen olento, joka jakelee hurskaita neuvojaan siitä, miten minun pitäisi elämäni elää, jotta olisin hyvä ihminen.

Vasemmalla olkapäälläni taas kuiskuttelee musta piru omia houkutuksiaan elämän ihanuuksista.

Koko elämäni on ollut näiden kahden tahon kamppailua herruudesta.

Entisaikoina isot paheet julistettiin perisynneiksi. Kaikki ihmisen tekemä pahuus, varkaudet, murhat ja muut kieroudet juontuivat näistä seitsemästä kuolemansynnistä

1) Ylpeys (turhamaisuus)
2) Kateus
3) Viha
4) Laiskuus
5) Ahneus
6) Ylensyönti
7) Himo

Tunnustan heikkouteni ja tunnistan itsessäni vahvasti jokaisen kuolemansynnin läsnäolon. Olen ylpeä ja turhamainen ihminen. Lisäksi kadehdin parempiosaisia ja tunnen syvää vihaa niitä kohtaan, jotka ovat kohdelleet minua huonosti. Laiskuuttani en tee asioita, jotka eivät minua kiinnosta mutta ahnehdin mielenkiintoisia asioita, tavaroita ja ihmisiä. Rakastan hyvää ruokaa ja juomaa. Tunnustan myös himoitsevani milloin mitäkin.

Seitsemän kuolemansynnin joukkoon ei kylläkään ole mahtunut sellaisia paheita, kuten välinpitämättömyys, tunteettomuus, itsekkyys ja julmuus toisia kohtaan. Mitä näiden paheiden puuttuminen listalta kertoo (entisaikojen) ihmisistä ja arvoista?

Briocheja ja paljasta pintaa

Surffatessani mielenkiintoisilla sivuilla osui silmiini miehen neuvoja naiselle eli miten saavutetaan pitkä ja onnellinen parisuhde. Neuvot olivat lyhykäisyydessään seuraavat:

1) Pidä kotisi siistinä
2) Laita herkullista ruokaa
3) Pidä miehesi seksuaalisesti tyydytettynä

Tähän haluaisin kommentteja, miehiltä ja naisilta. Onko asia näin? Ovatko nämä naisen tärkeimmät aseet, joilla parisuhde pidetään hehkuvana? Vai onko kenties muillakin asioilla merkitystä? Yhteiset harrastukset, yhteinen elämänkatsomus, huumori, anteeksianto...

Jatkoa seuraa...

Sammakkoprinssi

Jälleen yksi hellepäivä on vaipumassa kohti iltaa ja levotonta yötä.

Viime yönä näin kummallisen unen. Unessani suutelin sammakkoa, joka muuttui prinssiksi. Tämä prinssini oli komea ja hyväkäytöksinen ja hän kohteli minua kuin prinsessaa.

Aamulla herätessäni jäin miettimään untani. Mitähän tämä uni merkitsi? Kaipaanko elämääni jotain muutosta? Prinssiä vai jotain muuta?

Unet ovat elämämme tulkkeja. Osaatko sinä tulkita unia? Mitä ne kertovat meistä ja toiveistamme?

Mitä sitten kun haaveet toteutuvat...

Onko sinulle käynyt koskaan niin, että on tullut hankittua jotain sellaista, mihin ei olisi ollut missään tapauksessa varaa? Olet haaveillut siitä jo pitkään ja käynyt useamman kerran ihailemassa ja haikailemassa sen perään. Sitten tulee päivä, jolloin kaikki menee pieleen; aamulla nukut pommiin, pomo äkeilee jostain pikkujutusta, työkaverit ovat mäntillä päällä ja laihdutuskuurikin meni pipariksi ties jo kuinka monennen kerran...

ja siinä se on, kotimatkalla houkuttelemassa: tule ja vie, ja niin siinä käy, että marssit sisään kauppaan ja ei aikaakaan, kun olet tämän uuden ihanan turhakkeen omistaja. Miltä olo tuntuu? Onnelliselta? Syylliseltä? vai joltain ihan muulta. Onko asian laita niin, että olet haaveillut sellaisesta, jota et voi saavuttaa ja jos jostain syystä saatkin haaveilemasi, niin se ei tunnukaan jostain kummasta syystä enää miltään.

Nyt eletään loppukuukausi sitten kaurapuurolla ja hernekeitolla. Ei siinä mitään,käyhän se näinkin mutta...

mistä minä nyt tästä eteenpäin haaveilen ja minkä luona käyn haikailemassa kun kaikki mättää ja maailma kaatuu päälle?

Uutta haaveilemisen kohdetta etsiessä...

Suku on pahin.....

Mitä pitäisi tehdä läheisimmilleen, joita rakastaa suunnattomasti mutta joiden seurassa ei kestä kahta minuuttia pitempään ilman, että tikarit alkavat lennellä?

Johtuuko kaikki kenties siitä, että ollaan liian samanlaisia tullaksemme toimeen keskenämme vai liittyykö asiaan jotain muuta? Vaikuttavatko taustalla sieluun piilotetut pettymykset, väärinymmärrykset, epäoikeudenmukaisuudet...vai mistä ihmeestä on kysymys? Joka ikinen kerta pyhästi vannottu lupaus käyttäytyä aikuismaisesti päättyy joko vuosisadan päänsärkyyn tai aivan yhtä tylyyn olotilaan ilman päänsärkyä.

Onko siis ainoa oikea tapa selvitä näistä haasteista yksinkertaisesti vältellä liian intiimejä tilaisuuksia lähisuvun kesken?

Arsenikkia ja vanhoja pitsejä

Kävin kiertelemässä kirpputoreilla ja löysin jälleen kaikenlaista kivaa kotiin. Eipä silti, etteikö nurkat olisi jo täynnä kaikenlaista kamaa. Pitäisi vain ehtiä kunnostamaan nurkissa lojuvat ihanat aarteet. Ehkä sitten talvipäivinä ehdin tuunailemaan...

Lohturuokaa

Tänään on viimeinen lomapäivä ja huomenna alkaa jälleen arkinen aherrus. Loma vilahti taas aivan huomaamatta. Tänä kesänä oli ainakin ihana lomasää, joten lomalta pitäisi palata virkistyneenä, mutta....

Tein kulhollisen lohturuokaa loman päättymisen kunniaksi. Karamellisoituja porkkanoita voi syödä hyvällä omatunnolla vähän isommankin annoksen vaikka se ei mitään laihdutusruokaa olekaan. Reseptikin on melko yksinkertainen:

1 kg porkkanoita
2 tl sokeria (käytin itse eko ruokosokeria)
1/2 tl suolaa
30 g voita
tuoretta rakuunaa maun mukaan

Viipaloi porkkanat sormen kokoisiksi tikuiksi ja laita kattilaan.
Lisää kattilaan vettä vain sen verran, että porkkanat juuri ja juuri peittyvät
ja keitä porkkanoita suolavedessä kunnes vesi on haihtunut.
(Porkkanat saavat jäädä vähän napakoiksi).
Lisää tämän jälkeen sokeri ja voi ja sekoita kevyesti.
Porkkanat ovat valmiit, kun ne ovat saaneet hieman väriä.
Älä kuitenkaan ruskista porkkanoita.
Siirrä porkkanat (esilämmitettyyn) tarjoiluastiaan ja
lisää tuoretta ranskalaista rakuunaa maun mukaan
ja nauti....

Tämä on hyvää aivan sellaisenaankin mutta sopii tosi hyvin erilaisten
broileriruokien sekä kasvisruokien höysteeksi.

Heinäkuun viimeinen päivä....

Tänään on sitten heinäkuun viimeinen päivä. Huomenna on elokuu ja syksy lähestyy vääjäämättä. Toisaalta elokuun illoissa on jotain taianomaista ja haikeaakin. Mikä on ihanampaa kuin sytyttää takkaan tuli ja syventyä illan pimetessä hyvään kirjaan tai elokuvaan. Millainen on hyvä kirja tai elokuva? Minulle se on ajatuksia herättävä, koskettava ja ehdottomasti aito elämäntarina tai kannanotto. Aihepiiri voi olla mitä tahansa maan ja taivaan väliltä.

Hyviä elokuvia ovat esimerkiksi Dogville (pääosassa Nicole Kidman) tai Smoke ja Piano (pääosassa mm. Harvey Keitel) sekä Ruusun nimi (Sean Connery). Myös Tuulen Viemää -ikiklassikosta löytää joka katselukerralla jotain uutta.

Mikä kirja sytyttää sinut? Minkä elokuvan haluaisit katsoa juuri nyt?

Keskiviikko, helle jatkuu...

Lämpömittarissa vaivaiset + 24C. Viime päivien helteiden jälkeen ilma tuntuu lähes viileältä. Yöllä nihkeät lakanat pitivät unen kevyenä. Aamuyöstä uni sitten karkasi kokonaan. Punaviinilasillinen toi jälleen raukean olon ja levoton pyöriminen hellitti loppuyön tunneiksi.

Jos sinulla ystäväni on hyviä vinkkejä rauhalliseen uneen, niin laita viestiä.